Kevätkonsertin 2026 ohjelma

Kahden kuopiolaisen kuoron yhteiskonsertissa kuullaan kuoromusiikkia kuorojen omina ja yhteisesityksinä. Ohjelmassa on mm. keväisiä ja kesäisiä kappaleita, kansallisromantiikan ajan kuoromusiikin helmiä sekä lauluja kasveista ja eläimistä.

Choral music about spring and summer, songs about plants and animals performed by two choirs located in Kuopio.

Kevätlaulu | Spring Song

P. J. Hannikaisen Kevätlaulu on heleä ja toiveikas kuoroteos, joka maalaa kuvan luonnon heräämisestä ja valon lisääntymisestä. Sävellys tunnetaan kirkkaasta melodialinjastaan ja lempeästä tunnelmastaan, jotka tekevät siitä yhden suomalaisen kuoromusiikin rakastetuista kevätklassikoista. Laulu välittää kevään riemun ja uuden alun keveyden.

P. J. Hannikainen’s Spring Song is a bright and uplifting choral piece that captures the awakening of nature and the return of light. Its clear melodic line and gentle atmosphere have made it a cherished classic in Finnish choral repertoire. The song conveys the joy of spring and the sense of renewal that comes with the season.

Annin laulu | Anni's Song

Annin laulu on P. J. Hannikaisen herkkä ja melodinen mieskuorolaulu, jossa korostuu suomalaiselle romantiikan kaudelle tyypillinen lempeä tunnelma. Laulu on kaunis tarina Annin kohtaamisesta. Teos on yksi Hannikaisen tunnetuimmista ja rakastetuimmista mieskuorolauluista.

Annin laulu (Anni’s Song) is a delicate and lyrical choral piece by P. J. Hannikainen, reflecting the gentle, romantic ambience characteristic of Finnish art songs. The music portrays a beautiful memory of meeting Anni and hearing her sing outdoors. It remains one of Hannikainen’s most beloved male choir pieces.

Hämärän ääniä | Voices of Twilight

Hämärän ääniä on Leevi Madetojan tunnelmallinen kuoroteos, jossa säveltäjä yhdistää hienovaraisen harmonian ja herkän dynamiikan luodakseen hämärän hetken rauhallisen, lähes mystisen ilmapiirin. Laulu maalaa kuvan luonnon hiljaisista äänistä ja iltahämärän lempeästä laskeutumisesta. Teos on esimerkki Madetojan kyvystä vangita suomalaisen maiseman runollinen kauneus musiikkiin.

Hämärän ääniä (Voices of Twilight) is a beautiful choral work by Leevi Madetoja. Through subtle harmonies and delicate dynamic shading, the piece evokes the calm, almost mystical mood of dusk. It paints a poetic soundscape of nature’s quiet voices as evening settles. The work showcases Madetoja’s gift for capturing the serene beauty of the Finnish landscape in music.

Come, come, evening twilight, it is good for me to be with you, when you play on the harp. Go, go, daytime din, you, crying voice of the world, who play on my sorrowful head.

Come, come, evening mind, come after long sunny days, rowing over great waters. Ring, ring, gentle tongue, ring the sweet dream of memories and melt the snow in my chest.

Lauluja tytöistä | Songs about Girls

Kuopion tuomiokirkon urkuri Eero Väätäinen sävelsi Kuopio-Kvartetille sarjan lauluja Einari Vuorelan runoihin. Kuulemme tässä konsertissa niistä neljä.

Einari Vuorelan Keväthämyssä on herkkä ja aistillinen runo, joka kuvaa kevään varhaista, utuista tunnelmaa. Vuorela tarkastelee luonnon hiljaista heräämistä ja valon pehmeää lisääntymistä, ja runon kieli luo rauhallisen, lähes meditatiivisen hetken. Teos heijastaa Vuorelan tyypillistä luonnonläheistä ja sisäänpäin kääntynyttä runoilijan ääntä

Kuopio Cathedral organist Eero Väätäinen composed a series of songs to poems by Einari Vuorela for the Kuopio-Kvartetti. We will hear four of them in this concert.

Einari Vuorela’s Keväthämyssä (In the Spring Haze) is a delicate, sensory poem that captures a moment of a soft and misty spring evening. Vuorela portrays nature’s quiet awakening and the gentle return of light, using language that creates a calm, almost meditative mood. The poem reflects his characteristic introspective and nature-centered poetic voice.

Lauluja tytöistä | Songs about Girls

Tule illalla on Einari Vuorelan veikeä runo, jossa laulaja kutsuu toista ihmistä jakamaan iltahämärän kanssaan. Vuorelan pelkistetty ja aistillinen kieli luo intiimin, rauhoittavan tunnelman.

Tule illalla (Come in the Evening) is a flirtatious poem by Einari Vuorela, in which the singer invites a loved one to share the evening twilight. Vuorela’s simple yet sensory language creates an intimate and soothing mood.

Lauluja tytöistä | Songs about Girls

Vävy on Einari Vuorelan humoristinen ja lämminhenkinen runo, jossa tarkastellaan vävyn asemaa perheessä hyväntahtoisella pilkkeellä. Vuorela kuvaa arkisia tilanteita ja perheen sisäisiä suhteita kepeän ironian kautta, mutta taustalla on myös lempeä ymmärrys ihmisten erilaisista rooleista ja odotuksista.

Vävy (“The Son-in-Law”) is a humorous and warm-spirited poem by Einari Vuorela, portraying the role of a son‑in‑law within the family with a light, playful tone. Vuorela uses gentle irony to depict everyday situations and family dynamics, while also conveying an underlying sense of empathy toward the different roles and expectations people carry.

Lauluja tytöistä | Songs about Girls

Kuutamolla on Einari Vuorelan tunnelmallinen runo, jossa kuutamo luo maisemaan hiljaisen, lähes unenomaiseen verhon. Vuorela tarkastelee luonnon ja yön vuoropuhelua herkin, aistivoimaisin kuvin. Runossa yhdistyvät rauha, mietiskelevyys ja hienovarainen liike, jotka ovat tyypillisiä hänen luonnonlyriikalleen.

Kuutamolla (In the Moonlight) is an delicate poem by Einari Vuorela, where moonlight casts a quiet, dreamlike veil over the landscape. Vuorela portrays the dialogue between night and nature through sensory imagery. The poem blends calmness, contemplation, and subtle motion—hallmarks of his nature‑focused poetic style.

Valkeat kaupungit | White Cities

Valkeat kaupungit on Leevi Madetojan vaikuttava kuoroteos, jossa yhdistyvät suomalaisen modernismin kirkas sointimaailma ja runollinen kuvakieli. Laulu maalaa vision kaukaisista, valkeina hohtavista kaupungeista – unelmista, jotka kutsuvat kulkijaa kohti jotakin suurempaa ja tuntematonta. Teos on yksi Madetojan tunnetuimmista kuorolauluista ja esimerkki hänen kyvystään luoda vahvoja, mielikuvituksellisia maisemia musiikin keinoin.

Valkeat kaupungit (The White Cities) is a striking choral work by Leevi Madetoja. It blends the clarity of Finnish musical modernism with evocative, poetic imagery. The piece paints a vision of distant, gleaming white cities—symbols of dreams, longing, and the pull toward something greater and unknown. It is one of Madetoja’s best‑known choral songs and showcases his talent for creating vivid, imaginative soundscapes.

Kallaves | Lake Kallaves

Kuopiolaisen kuoronjohtajan Heikki Halmeen mieskuorosovitus Kallaves-lauluun tuo perinteiseen, savon murteella tekstitettyyn kotiseutulauluun uusia, harmonisesti rikkaita sävyjä. Vuonna 2010 laadittu TTBB‑mieskuorosovitus kunnioittaa Johannes Kappelin 1800‑luvulta periytyvää sävelmää ja Aaro J. Jalkasen sanoitusta, mutta antaa teokselle samalla modernimman, kuorolle soinnikkaan ilmeen. Kappale on rakkaudenilmaisu kuopiolaisia ympäröivälle järvelle.

The Kuopio-based choir conductor Heikki Halme created a male-choir arrangement of Kallaves in 2010, enriching the traditional melody with refined, resonant harmonies. His TTBB arrangement preserves the original 19th‑century choral tune by Johannes Kappel as well as Aaro J. Jalkanen’s Savonian‑dialect lyrics, while giving the piece a fresh and expressive choral texture. The song is an expression of love for the lake surrounding Kuopio.

Onnelliset | Lake Kallaves

Onnelliset on Armas Järnefeltin säveltämä mieskuoroteos, joka pohjautuu Aleksis Kiven vuonna 1866 kirjoittamaan runoon. Teos ilmentää Kiven runon valoisaa ja luonnonläheistä tunnelmaa: aamunkoiton kirkastumista, rakkauden kohtaamista ja onnellisuuden täyteistä läsnäolon hetkeä. Järnefeltin sävelkieli korostaa runon herkkää, idyllistä maisemaa ja tekee siitä kuorolle lämpimästi soivan, romanttisen kokonaisuuden.

Onnelliset (The Happy Ones) is a male‑choir composition by Armas Järnefelt, set to a poem written by Finnish author Aleksis Kivi in 1866. The music reflects the poem’s bright imagery, evoking dawn light, the joy of reunion with a loved one, and a serene sense of happiness. Järnefelt’s lyrical and romantic style enhances the poem’s pastoral atmosphere, creating a warm, expressive work for male choir.

Hän kulkevi kuin yli kukkien | Holy Heads

Hän kulkevi kuin yli kukkien on Leevi Madetojan säveltämä herkkä ja lyyrinen mieskuorolaulu (Op. 81 nro 3), jonka teksti pohjautuu Eino Leinon runoon vuodelta 1897. Sävellys on tyyliltään serenadi, jossa Madetoja tulkitsee Leinon runon keveyttä, liikettä ja runollista rakkauden ihannointia ilmavalla ja laulavalla melodialinjalla. Teos on edelleen suosittu mieskuorojen ohjelmistossa ja edustaa Madetojan hienovaraista melodiikkaa ja Leinon symbolistista kuvamaailmaa.

Hän kulkevi kuin yli kukkien (She Walks as if Over Flowers) is a delicately lyrical male‑choir serenade (Op. 81 No. 3) composed by Leevi Madetoja, set to a poem by Eino Leino from 1897. Madetoja’s setting brings out the poem’s lightness, graceful movement, and romantic imagery through flowing melodic lines and subtle harmonic color. The piece remains a staple in Finnish male‑choir repertoire, showcasing both Madetoja’s refined musical expression and Leino’s evocative symbolism.

Pyhät päät | Holy Heads

Pyhät päät on Aaro Hellaakosken Jääpeili‑kokoelmassa esiintyvä runo, jossa runoilija tarkastelee humoristisen terävästi kansakunnan ”pyhiksi” nostamia auktoriteetteja ja patsasmaista sankarikuvastoa. Runo leikittelee ajatuksella, että arvostetutkin hahmot ovat lopulta vain ”kiviä”, ja näin se purkaa kunnioituksen ja ikonisuuden jähmeyttä kevyellä mutta oivaltavalla otteella. Teos edustaa Hellaakoskelle ominaista yhteiskunnallista havainnointia ja ironian käyttöä. Runon on säveltänyt Kuopio-Kvartetissa aiemmin laulanut, rockmuusikkona tunnetuksi tullut Ilkka Petterson, joka pyysi kuoronjohtaja Jaana Turusta sovittamaan sen mieskuorolle.

Pyhät päät (Holy Heads) is a poem from Aaro Hellaakoski’s collection Jääpeili, presenting a sharply humorous reflection on national icons and revered public figures. Through the image of statues and “heads” placed on a national pedestal, the poem suggests that even celebrated figures are, in the end, merely “stones.” Hellaakoski uses irony and light satire to question rigid hero worship and to highlight the humanity behind symbolic figures. The poem was composed by Ilkka Petterson, who previously sang in the Kuopio-Kvartetti and became known as a rock musician. He asked choir director Jaana Turunen to arrange it for a male choir.

Kun kävelin kesäillalla | Holy Heads

Kun kävelin kesäillalla on perinteinen suomalainen kansanlaulu, jonka lempeä melodia ja luonnonläheinen tunnelma kuvaavat kesäillan rauhaa ja lintujen laulua. Laulu tunnetaan parhaiten konsertissa kuultavana sekakuorosovituksena, ja sen sanoitus pohjautuu kansanrunoon, jossa kävely kesäillassa herättää muistoja menneestä ja luonnon kauneudesta. Sävelmä on tallennettu muun muassa Ilmari Krohnin kokoelmaan Suomen Kansan Sävelmiä, ja se on ollut osa suomalaista kuorokulttuuria jo pitkään.

Kun kävelin kesäillalla (As I Walked on a Summer Evening) is a traditional Finnish folk song characterized by its gentle melody depicting the peacefulness of a summer evening and the sound of birds singing. The lyrics stem from traditional folk poetry, reflecting nostalgia and the beauty of nature. The melody appears in Ilmari Krohn’s Finnish Folk Tunes collection and has been adapted into multiple choral arrangements over the years, making it a familiar piece within Finnish choral repertoire.

Sireli, kas mulle õnne? | Holy Heads

Sireli, kas mul õnne? (Syreeni, missä onneni on?) on virolaisen säveltäjän Gustav Ernesaksin 1930‑luvun alkupuolella vaimolleen säveltämä kuorolaulu, jonka herkkä ja runollinen teksti on myös säveltäjän omaa käsialaa. Laulu on tunnettu sen lempeästä, ilmavasta ja tunteikkaasta sävymaailmasta, joka yhdistää virolaisen kansanlauluperinteen melodisuutta modernimpaan kuorokieleen. Teos on sävelletty sekä mies‑ että sekakuorolle ja on kuulunut pitkään virolaisten kuorojen rakastetuimpiin ohjelmistokappaleisiin.

Sireli, kas mul õnne? (Lilac, will I have happiness?) is a choral work composed by Estonian composer Gustav Ernesaks to his wife in the early 1930s, featuring a tender, poetic text written by Ernesaks himself. The piece is known for its expressive, airy musical language that blends folk‑influenced lyricism with a refined choral texture. Written for both male and mixed choirs, it has become one of the most cherished works in the Estonian choral tradition

Kung Liljekonvalje | Holy Heads

Kung Liljekonvalje (Kielokuningas) on ruotsalainen, David Wikanderin säveltämänä esitettävä kuoroteos, jonka teksti perustuu Gustaf Frödingin runoon. Laulun tarina sijoittuu metsään, jossa kielokuningas suree kuolluta prinsessaansa. Tekstissä kuvataan sadunomaista, lempeän melankolista luontomaisemaa: kuningas kumartaa surumielisen päänsä, hopeinen kypärä välkähtää kesäillan hämärässä ja koko metsä täyttyy kukkien tuoksusta sekä hiljaisista surusävelistä. Luonnon äänet ja metsän henki heijastavat kuninkaan surua, ja koko kielojen valtakunta tuntuu yhtyvän hiljaiseen valitukseen.

Kung Liljekonvalje (King Lily of the Valley) is a Swedish choral work, composed by David Wikander, with a text by poet Gustaf Fröding. The poem paints a fairy‑tale‑like, gently mournful forest scene in which King Lily of the Valley grieves the loss of his princess. The imagery is vivid: the king bows his sorrowful head, his silver helmet shining weakly in the summer dusk, while the forest fills with floral incense, soft sighing winds, and small songs of lament from the trees. Nature itself echoes the king’s grief, and the entire realm of lilies‑of‑the‑valley becomes a quiet kingdom of mourning.

Oravan laulu | Squirrel's Song

Oravan laulu on Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ‑romaanissa esiintyvä ikoninen runo, jonka Kalervo Tuukkanen on säveltänyt taidemusiikilliseksi kuoroteokseksi. Tuukkasen sovitus (SATB) tuo runon lempeän ja luonnonläheisen tunnelman täyteen sointiin korostaen oravan turvattua, keinuvaa eloa kuusen suojassa. Kiven runo kuvaa oravan onnellista ja huoletonta elämää sammalpesässään – korkealta kuusen oksilta se katselee maailman menoa, lintujen laulua ja metsän rauhaa. Tuukkasen sävelkieli nostaa esiin runon rauhan, keveyden ja luonnon kauneuden.

Oravan laulu (The Squirrel’s Song) is a well‑known poem from Aleksis Kivi’s novel Seven Brothers, set to music by composer Kalervo Tuukkanen as an art‑music choral work for SATB. Tuukkanen’s setting highlights the poem’s gentle, nature‑filled atmosphere, portraying the squirrel’s peaceful life in its moss‑lined nest high in a spruce tree. In Kivi’s text, the squirrel rests safely above the struggles of the world, rocked in its leafy cradle while birds sing and the forest remains calm. Tuukkanen’s music brings out the poem’s serenity, lightness, and the idyllic beauty of the Finnish forest.

Lehmän minä kohtaan | When I meet a cow

Lehmän minä kohtaan on Harri Wessmanin vuonna 1983 säveltämä a cappella ‑kuorolaulu, joka kuuluu Kesäisiä eläimiä ‑sarjaan. Teoksen teksti on Liisa Wessmanin käsialaa, ja aihepiirinsä perusteella laulu kuvaa kesäistä kohtaamista lehmän kanssa kepeässä, hyväntuulisessa hengessä. Sävellys on suunnattu sekakuorolle ja on luonteeltaan lyhyt, vain noin 52 sekuntia kestävä pieni kuorokarakteri.

Lehmän minä kohtaan (When I Meet a Cow) is a choral piece composed by Harri Wessman in 1983 as part of the Summer Animals series. The text, written by Liisa Wessman, centers on an encounter with a cow—suggesting a light, playful mood appropriate for an a cappella mixed‑choir. The piece is brief, lasting approximately 52 seconds, and serves as a charming character piece within the series.

Kesäyö | Summer Night

Kesäyö on Heino Kasken lyyrinen ja herkkä kuoroteos, jota on kuvailtu yhdeksi kauneimmista kahden minuutin kuorokappaleista. Teoksen rauhallinen ja utuisen suomalainen mielenmaisema tekee siitä erityisen pidetyn osan sekakuorojen ohjelmistoa. Suurikin kuoro toimii teoksessa hienovaraisen tunnelman välittäjänä, ja kappaleen melodisuus korostaa Kasken klassista, laulullista sävelkieltä.

Kesäyö (Summer Night) by Heino Kaski is a lyrical choral work often praised as one of the most beautiful two‑minute choir pieces. Its calmness reflects the essence of the Finnish landscape, making it a beloved choice for mixed choirs. Even a large choir can convey the piece’s subtle qualities, highlighting Kaski’s melodic and expressive musical style.

Under Häggarna | Under the Bird Cherries

Under häggarna (suom. Tuomien alla) on Nils‑Eric Fougstedtin säveltämä herkkä sekakuorolaulu Jarl Hemmerin runoon. Teos kuuluu Fougstedtin kolmen laulun sarjaan Hemmerin teksteihin ja edustaa suomalaista varhaista 1900‑luvun puolivälin kuororomantiikkaa. Laulu kuvaa tuomien kukinnan alla koettua keväistä, lempeää tunnelmaa – luonnon tuoksuja, valoa ja herkkiä aistimuksia. Sävelkieli on ilmava ja runollinen, korostaen tekstin mietiskelevää ja aistillista luonnetta.

Under häggarna (Under the Bird Cherries) is a delicate mixed‑choir composition by Nils‑Eric Fougstedt, set to a poem by Jarl Hemmer. It is part of a set of three songs using Hemmer’s texts and reflects early 20th‑century Finnish choral Romanticism. The poem evokes a gentle spring atmosphere beneath blooming bird‑cherry trees—filled with fragrance, light, and quiet contemplation. Fougstedt’s music mirrors this poetic softness with lyrical, airy harmonies that highlight the text’s reflective and sensory imagery.

”Liv, jag välsignar i jubel ditt namn!” | Elämä, kuinka sinua siunaankaan! | Life, how I bless you!

Auringon noustessa | At Sunrise

Auringon noustessa (Op. 11/3) on Toivo Kuulan vuonna 1910 säveltämä lyyrinen ja tunnelmallinen sekakuoroteos, jonka teksti perustuu V. A. Koskenniemen runouteen. Teos kuvaa auringonnousun symboloimaa henkistä kohoamista ja valon voimaa, ja sen vaikuttava, nousujohteinen kuorosointi heijastaa suomalaisen varhaisen modernismin herkkää ilmaisua. Kappale on alun perin sävelletty sekakuorolle a cappella, ja sitä on esitetty runsaasti suomalaisissa kuoropiireissä.

Auringon noustessa (At Sunrise), Op. 11/3, is a lyrical and atmospheric mixed‑choral work composed by Toivo Kuula in 1910, set to text by Finnish poet V. A. Koskenniemi. The piece depicts the uplifting symbolism of sunrise and the transformative power of light, expressed through Kuula’s expressive, early‑modern harmonic language. Originally written for mixed choir a cappella, it has become a frequently performed staple of Finnish choral repertoire.

Behold, O my soul, the high rise of the sun over the roofs of the stony city and over the streets,
over the lies of centuries and over the hours of pain, see the coming glory!

Behold, O my soul, the bliss of a perishing life! Like an infinite temple it is before you,
under its vaults is the silent devotion of the ages of the master’s spirit.

Behold, O my soul, the highest glory even in the night, during a pain, feel the peace and joy of dark moments,
in the lies of centuries, in the lies of life the whitest, the eternal truth!

Behold, O my soul, in the lies of life, the brightest eternal truth!

Jos sä olet minun | If you are mine

Jos sä olet minun on perinteinen suomalainen kansanlaulu, joka tunnetaan erityisesti rakkausaiheisena, leikkimielisenä ja lämminhenkisenä lauluna. Sen teksti rakentuu toistuville säkeille, joissa laulaja lupaa rakastetulleen erilaisia lahjoja – kuin linnulle pesän, silkistä lapsen myssyn tai jopa hopeisen lapsen sarven – jos tämä vain olisi hänen ”hellunsa”. Laulu kuvaa kauniilla, runollisilla vertauksilla kiintymystä, hellää huolehtivaisuutta ja kansanlauluille ominaista arkisen elämän ja luonnon kuvastoa. Upean sovituksen lauluun on tehnyt Anna Karjula (nyk. Gallón).

Jos sä olet minun (If You Are Mine) is a traditional Finnish folk song characterized by themes of affection, playful romance, and tender promises. The text follows a repeating structure in which the singer vows to give their beloved various symbolic gifts—such as a bird’s nest, a silk baby bonnet, or even a silver baby horn—if only the beloved would be their “sweetheart.” The imagery blends everyday life with poetic natural symbolism, creating a gentle and intimate expression of love typical of Finnish folk tradition. This wonderful arrangement is by Finnish choir conductor Anna Karjula (Gallón today).

If you are mine this summer, I’ll make you a nest like a bird.

If you are mine this autumn, I’ll make you out of silk cloth a baby’s bonnet.

If you are mine this winter, I’ll make you out of silver a baby’s milk horn.

Mikäli yleisö niin toivoo, esitämme ylimääräisen kappaleen huomenna vietettävän Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. | If the audience so wishes, we will perform an encore in honor of National Veterans Day that will be remembered tomorrow.