Flora & Fauna
Lämpimästi tervetuloa kevätkonserttiin! Ennen konsertin aloitusta tarkistathan, että matkapuhelimesi on äänettömänä. Mahdolliset aplodit pyydämme säästämään kunkin kuoron osion loppuun.
Konsertin aluksi Vox Polaris -kuoro johdattaa matkalle keväiseen luontoon kuoromusiikin siivittämänä! Flora (kukka latinaksi) oli roomalainen kukkien ja kevään jumala, mutta nykyisin floralla viitataan lähinnä kasvistoon. Fauna puolestaan oli roomalainen maan ja hedelmällisyyden jumala. Sana viittaa myös metsän henkiin fauneihin. Faunalla tarkoitetaan yleisesti eläimistöä.
Vox Polaris -kuoron Flora & Fauna -ohjelmassa kuullaan kuoromusiikkia kasveista ja eläimistä. Ohjelmassa ääneen pääsevät mm. kevätlaitumista iloitsevat lehmät, sielunmessuja hiirille laulava pöllö, rakastavaisia oksiensa alla suojelevat tuomet ja sireenit, prinsessaansa sureva kielokuningas, yhden päivän elävä perhonen, kuusen latvassa onnellisena elävä orava ja viisasteleva tarhapöllö. Hyvää luontoretkeä kuoromusiikin parissa!
Suen syntysanat (Birthing Words of a Wolf)
Juha Holma
Säveltäjä Juha Holma nappasi Finlandia-ehdokkaasta, Juha Ruusuvuoren Kaniikki Lupus -teoksesta kansanrunon kuorosävellykseensä Suen syntysanat. Runon alkuperä on tuntematon ja mystiseksi sen sisältö jää myös kirjassa. Holman sävellyksessä runoteksti soi niin kansansävelmänomaisesti kuin modernina äänimaailmana.
Creation of a wolf as it was told in Finnish folklore.
A Contemplation upon Flowers (Mietiskely kukista)
Richard Rodney Bennett, Henry King
Runoilija Henry King mietiskeli 1600-luvulla kukkien äärellä elämää ja kuolemaa. Pappissukuun syntynyt King toimi itsekin piispana, joka kirjoitti runoja ja elegioita työnsä ohessa.
Contemplation upon flowers -kuoroteoksen säveltäjä, Englannissa syntynyt, mutta pitkään New Yorkissa vaikuttanut sir Richard Rodney Bennett, tunnetaan ennen kaikkea televisio- ja elokuvasäveltäjänä, vaikka hänen laaja tuotantonsa kattaa myös jazzia ja kuoromusiikkia. Hänen säveltämäänsä musiikkia voi kuulla mm. Idän pikajunan arvoitus -elokuvassa vuodelta 1974 sekä Neljät häät ja yhdet hautajaiset -elokuvassa vuodelta 1994.
El Grillo (Sirkka, Cricket)
Josquin Des Prez
”Sirkka on hyvä laulaja. Ei samanlainen kuin linnut, vaan se laulaa vain rakkauden vuoksi.” El Grillo on yksi tunnetuimmista frottoloista eli Renessanssin ajan hilpeistä maallisista italialaissävelmistä. Sen säveltäjä, Josquin des Prez syntyi Hollannissa, mutta hän teki elämäntyönsä Ranskassa ja Italiassa mm. Roomassa paavillisessa kuorossa laulajana. El Grillon hän sävelsi todennäköisesti lyhyen Milanossa oleskelunsa aikana vuoden 1490 tienoilla.
A cricket is a good singer. Not like birds and it only sings for love.
The Blue Bird (Sininen lintu)
Charles Villiers Stanford, Mary E. Coleridge
Blue Bird, sininen lintu -kappaletta on kutsuttu hienoimmaksi englantilaiseksi partsong-sävellykseksi. Partsong on moniääninen maallinen kuoroteos, jossa sopraanot, altot, tenorit ja bassot laulavat tyypillisesti homofonisesti eli harmoniaa yhdessä melodialinjan kanssa. 1900-luvun alussa sävelletyn teoksen tunnelma on seesteinen kuin sinisen linnun lento järven yllä. Sininen järvi, sininen taivas, sininen lintu.
Sininen lintu lentää sinisen järven yllä ja näkee lyhyen hetken oman heijastuksensa järven pinnasta.
Butterfly (Perhonen)
Mia Makaroff
Yksi Rajaton-lauluyhtyeen suosituimmista kappaleista on Butterfly, perhonen. Mia Makaroffin sävellys heijastaa hienosti perhosen kepeää lentoa kesäisenä päivänä. Kuinka ihana onkaan päivän elävän perhosen siipien ääni!
Sireli, kas mul õnne? (Syreeni, onko minulla onnea? Lilac, do I have any luck?)
Mia Makaroff
Virolainen säveltäjä, kuoronjohtaja, laulujuhlien organisoija ja kuoronjohdon professori Gustav Ernesaks kirjoitti vuonna 1930 vaimolleen laulun Sireli, kas mul õnne? Kappale on sittemmin saavuttanut ikonisen maineen virolaisessa kuorokulttuurissa ja on yksi maan tunnetuimpia ja eniten laulettuja kuorolauluja. Onni asuu syreenin katveessa kevätyössä.
Säveltäjän herkkä rakkauslaulu vaimolleen syreenien katveessa.
The composer wrote this piece as a love song to his wife by the lilacs.
Lehmän minä kohtaan (When I meet a cow)
Harri Wessman, Liisa Wessman
Oletko nähnyt, kun lehmät pääsevät laitumelle ensimmäisen kerran keväällä pitkän talven jälkeen? Harri ja Liisa Wessmanin lyhyt ja yksinkertainen sävellys kuvaa hienosti vallattomana laitumella poukkoilevia lehmiä. Taitaa olla niin, että ei vain lehmät, vaan myös me ihmiset koemme valon lisääntymiseen ja luonnon vihertymisen vallattomalla ilolla.
When the trees are green there’s a happy and frisky cow on the meadow.
Kung Liljekonvaljen (Kielo-kuningas, King Lily of the Valley)
David Wikander, Gustaf Fröding
Kielo-kuningas suree nuoreen prinsessansa kuolemaa yhdessä koko metsän kanssa ruotsalaisen David Wikanderin sävellyksessä Gustaf Frödingin tekstiin. Kuninkaan pää on painuksissa alaspäin kuin kielon kukka. Melankolinen teksti saa tässä kappaleessa tulkikseen kauniin ja linjakkaan melodian rehevällä harmonialla.
King Lily of the Valley is mourning his dead young princess together with the forest.
Sweet Suffolk Owl (Ihana Suffolkin pöllö)
Thomas Vautor, Anon.
Ihana Suffolkin pöllö on varsinainen veijari: se laulelee yössä oksalla surulauluja kuolevien hiirien sieluille. Te whit the whoo. Teoksen säveltäjä Vautor eli 1600-luvun taiteessa Englannissa, jossa hän työskenteli Buckinghamin herttuan perheelle. Tämä kappale on omistettu George Villiersille eli herttualle itselleen.
Oravan laulu (Squirrel’s Song)
Kalervo Tuukkanen, Aleksis Kivi
Onko onnellisempaa eläintä kuin elonpiiriään kuusen latvasta turvallisesti katseleva orava, joka vaipuu uneen lintujen laulua kuunnellen? Aleksis Kiven tekstiin ovat tarttuneet monet säveltäjät. Tällä kertaa kuullaan olympiahopeamitalistin Kalervo Tuukkasen versio. Tuukkanen palkittiin Lontoossa 1948 sävellyksestään Karhunpyynti mieskuorolle ja orkesterille. Aleksis Kiven tekstiin sekin. Silloin ”urheilulajina” oli taidelajit ja orkesterimusiikki.
A squirrel sings happily in the safe haven of his home up in the tree and falls asleep as birds sing.
Pääskölintu, päivölintu (Swallow)
Heikki Valpola
Inkeriläisen kansanrunon ja -sävelmän pohjalta sävelletty kappale kertoo tuttua tarinaa kaikille Kalevalan lukeneille. Maailmahan syntyi sotkan munasta kansalliseepoksemme runoissa.
Creation of the world from a bird’s egg as told in Finnish folklore.
Nõmmelill (Nummenkukka, Heath Flower)
Cyrillius Kreek, Anna Haava
Cyrillius Kreek on yksi tunnetuimmista virolaisista kuorosäveltäjistä. Nõmmelill-kappaleessaan hän kuvailee kanervikossa ja sammaleen keskellä kasvavaa nummenkukkaa, joka ei voi huutaa riemusta eikä laulaa surusta, koska hän on vain nummenkukka. Kappale on erinomainen esimerkki taidokkaasti sävelletystä ja rikkaasta virolaisesta kuoromusiikkikulttuurista.
I can’t shout for joy nor sing for sorrow as I am a heath flower.
Under Häggarna (Tuomien alla, Under Bird Cherries)
Nils-Eric Fougstedt, Jarl Hemmer
Suomalaisen säveltäjän ja kapellimestarin Nils-Eric Fougstedtin tunnetuin sävellys lienee Katariina ja Munkkiniemen kreivi -elokuvaan sävelletty Sua vain yli kaiken mä rakastan, mutta häneltä löytyy myös paljon kuoro- ja orkesteriteoksia. Under häggarna, Tuomien alla sai jaetun toisen palkinnon 1956 suomenruotsalaisen laulu- ja musiikkijärjestön kilpailussa. ” Lumivalkoisten kukkien tuomi on kesätuulen morsian. Tuomien tuoksussa elävät haaveet. Oksien alla istumme sinä ja minä sylikkäin. Siunaan ja riemuitsen elämää!”
Dreams are awakened by the scent of white bird cherries. I bless and rejoice life!
Tarhapöllö (Barn Owl)
Ilkka Kuusisto, Eino Leino
Konserttiosuutemme päättää tarina viisastelevasta tarhapöllöstä. Kappale on tilausteos YLEn kamarikuorokilpailuun 1981. Mutta keneen satiirinen pilkkaruno oikein viittaa? Ehkä kyseessä ei olekaan lintu…
Barn owl thinks he’s wise and has a good taste on singing. It must be so as if he can not sing he must have a very good ear!
Kesällä
Pikkukuoro on 12 laulajan ensemble ja se johdattaa kuulijat kesään lauluillaan. Ohjelman alussa kuullaan suvisia sävelmiä Suomesta, minkä jälkeen koetaan englantilais-hollantilaisia, Välimeren itärannikon, Sorrenton seudun, ruotsalaisia ja irlantilaisia kesän tunnelmia.
Kiiriminna-räp
Suomalainen kansanlaulu, sov. Merzi Rajala
Merzi Rajalan riemukas sovitus suomalaisesta kansanlaulusta. Kappale on niittänyt suosiota mm. suomalaisten kuorojen ulkomaan esiintymisissä.
Kesäilta (Summer Evening)
Suomalainen kansanlaulu, sov. Ahti Sonninen
Alkukesän romanssin kuvaus. Tämän hienon sovituksen kansanlauluun on tehnyt Siilinjärvellä syntynyt Ahti Sonninen, joka toimi mm. Suomen Kansallisoopperan kapellimestarina urallaan. Soolo: Kati Valtola.
Kesäyö (Summer Night)
Heino Kaski, Lauri Pohjanpää
Lauri Pohjanpää ja Heino Kaski ovat upeasti tavoittaneet valoisan ja tuomien tuoksuisen alkukesän yön Kesäyö-kappaleessaan.
Fair-hair’d Angel of the Evening (Illan vaaleahiuksinen enkeli)
Joost Kleppe, William Blake
Hollantilainen säveltäjä Joost Kleppe on säveltänyt tunnetun englantilaisen runoilijan parin sadan vuoden takaisen tekstin modernille kielelle. Vaaleahiuksinen enkeli on mysteerinen illan hämyssä, kuin kangaistus.
Halicha Lekeisarya (Kesarean rannalla, On the Shore of Caesarea)
David Zehavi, Chana Senesh, sov. Gil Aldema
Chana Senesh lähti Unkarista pakoon natsien hirmutekoja. Hän saapui nykyiseen Israeliin Välimeren rannalle Kesareaan, jonka rannalla hän kirjoittu runon, tai oikeastaan rukouksen rauhan puolesta. ”Jumalani, Jumalani, kunpa maailmasta ei koskaan loppuisi hiekka, meri, veden loiske, taivaan salamat eikä ihmisen rukous.” Senesh palasi Unkariin auttamaan muita, mutta joutui vangituksi ja menetti henkensä.
Torna a Surriento (Palaja Sorrentoon, Return to Sorrento)
Ernesto de Curtis, Giambattista de Curtis, sov. Enrico Buondonno
Palaja Sorrentoon on yksi tunnetuimmista napolilaisista lauluista Suomessa ja maailmalla. Sanoja ymmärtämättä sävelistä voi aistia meren taa laskevan auringoin lämmön ja appelsiinien tuoksun – sekä laulajan ikävän kotiseuduille.
Uti vår hage (Haassa, Out in the Pasture)
Trad. Ruotsista, sov. Hugo Alfven/ Jussi Mattila
Uti vår hage on yksi tunnetuimmista ruotsalaisista kansanlauluista. Sen kertosäkeessä kutsutaan erilaisia kukkia mukaan tanssin rytmiin ja pyydetään iloa palaamaan sydämeen.
An Irish Blessing (Irlantilainen siunaus)
Trad. Irlannista, sov. James E. Moore
Irlantilainen siunaus levittäytyy kuin kesäinen sade tai myötäinen leuto tuuli. Paistakoon aurinko lämpimästi, kunnes taas tapaamme!
Yhteisesitykset
Reinin viiniä (Bort allt vad oro gör, Wine from Rhein)
C.M. Bellman, suom. Reino Hirviseppä, sov. Daniel Helldén
Ruotsalaisen trubaduurin ja elämännautiskelijan Carl Michael Bellmanin keväisen huoleton kappale, joka on länsinaapurissamme erittäin tunnettu vappulaulu, kuten seuraavakin kappale.
Lähteelle istukaamme (Vila vid denna källa, Let us sit by a spring)
C.M. Bellman, suom. Reino Hirviseppä
Keväinen piknik lähteen luona innoitti Bellmanin tekemään siitä laulun. Laulussa mainittu bekkasiini on muuten taivaanvuohi eli se erikoisesti alkukesän öissä ääntelevä lintu. Kappaleeseen kuuluvat myös ”torvet”, jotka perinteisesti soittavat rennolla otteella mainion lounaan jälkeen.
Kevätlaulu (Spring Song)
P.J. Hannikainen
P.J. Hannikaisen Kevätlaulu on suomalaisen kuoromusiikin ja taiteen kulta-ajan klassikko, joka kuuluu esittää suurella kuorolla. Se henkii kevään voittoa talvesta ja riemua auringosta, lämmöstä ja talvihorroksesta heräävästä luonnosta.
Konserttimme päättyy tähän kappaleeseen ja sen myötä toivotamme hauskaa vappua ja hyvää alkavaa kesää!