Lämpimästi tervetuloa konserttiimme! Tältä sivulta löydät lisätietoja ja käännöksiä konsertissa kuultaviin kappaleisiin ja runoihin.
Joulun tarina alkaa Vapahtajan syntymän ennustuksista. Se esittelee Jeesuksen äidin Marian ja hänen tapaamisensa enkelin kanssa. Joulun tarina tuo esiin myös paimenet kedolla, kiitoslauluja laulavat enkelit ja itäisen maan tietäjät. Konsertin kohokohta on jouluyön rauhassa ja päättyy lopulta joulun kellojen iloiseen soittoon.
Riu, riu, chiu
Mateo Flecha vanhempi, Juan del Encina, suom. Pekka Sipilä
Renessassin ajan musiikkia Iberian niemimaalta. Ríu, ríu, chíu -kappaleen espanjankielinen nimi ei oikeastaan tarkoita mitään, vaikka monenlaisia selityksiä sille on tarjottu. 1500-luvun alkupuolelta oletettavasti peräisin oleva kappale kertoo Jeesuksen syntymän ennustuksista ja siitä kuinka Jumala suojeli vastasyntynyttä sudelta linnunlaulun myötä.
Riu, riu, chiu, paimen meille lauloi: ”Suden suusta uhrilampaan Herra auttoi. Suden suusta uhrilampaan Herra auttoi.”
Suom. Pekka Sipilä
Veni, veni, Emanuel -Oi saavu jo Immanuel
Gregoriaaninen sävelmä
Adventin ajan kauniin gregoriaanisen antifonin Veni, veni Emanuel vanhimmat nuottiversiot ovat peräisin Ranskasta 1400-luvulta, mutta sävelmä lienee paljon sitä vanhempi. Latinankieliseen tekstiin löytyy nykyisin ainakin kaksi suomennosta, joista toinen liitettiin virsikirjan lisävihkoon muutama vuosi sitten. ”Oi, saavu jo Immanuel ja täytä toivo kansojen.”
Saavu Emmanuel ja vapauta Israel, joka suree maanpaossa ennen Jumalan Pojan saapumista. Riemuitse Israel, sillä Emmanuel on tullut.
Laulakaa, portit aukaiskaa
Tuntematon 1500-luvulta, sov. Michael Praetorius
Psallite on ensimmäisen adventtisunnuntain saksalainen klassikko. Kuoroteos on 1600-luvun taitteessa eläneen Micahel Praetoriuksen sovittama ja tyylillisesti se edustaa varhaisbarokin joulumusiikkia. Kuulemme sen konsertissa suomenkielisenä käännöksenä.
Puer natus in Betlehem – Synnytti piltin Beetlehem
Piae Cantiones 1582
Tämä joululaulu on julkaistu ensimmäisessä suomalaisessa laulukokoelmassa Piae Cantiones 1582 sekä ensimmäisessä suomalaisessa virsikirjassa 1583, ja jopa tiernapojatkin viittaavat siihen Synnytti piltin Peetlehem laulussaan.
Joulun tarina -konsertissa siihen viitataan myös P. Mustapään saman nimisessä runossa, joka kuvaa jouluaamun kirkkotunnelmia jouluevankeliumia luettaessa.
Es ist ein Ros entsprungen –
Oi ruusu Iisain juuren
Sävelmä 1400-luvulta, sov. Michel Praetorius (1. säk. ja 3. säk.) ja Melchior Vulpius (2. ja 4. säk.), suom. Kyllikki Solanterä
Tämä tunnettu saksalainen joululaulu on sovitettu vuosisatojen saatossa useaan otteeseen, mutta konsertissamme kuullaan siitä perinteisimmät versiot. Kappale löytyy myös nykyisestä virsikirjasta ja viittaa jouluaattona kirkossa luettavaan Jesajan ennustukseen Vapahtajan syntymästä.
Tochter Zion – Riemuitse, tytär Siion
G.F. Händel, Friedrich Heinrich Ranke, suom. tuntematon
Tämän saksalaisen adventtilaulun sävelet ovat suoraan Georg Friedrich Händelin Judas Maccabeus -oratoriosta 1746, mutta sanat siihen ovat syntyneet vasta 1800-luvulla. Laulu on tunnettu kuorojen adventtilaulu meilläkin, mutta suomennoksen alkuperä on tuntematon.
Maria
V.A. Koskenniemi
Veikko Antero Koskenniemi oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän löi itsensä läpi hyvin nuorena esikoisteoksellaan Runoja (1906). Katkelma Maria-runosta vie kuulijat Lähi-Idän yöhön ja nuoren tytön epävarmuuteen tulevasta.
Marjatan jouluvirsi
Einojuhani Rautavaara, Kalevala
Einojuhani Rautavaara otti suomalaiseen mysteerinäytelmäänsä Marjatta, matala neiti Kalevalasta 50. runon, joka on Kalevalan versio Jeesuksen syntymästä. Marjatan jouluvirsi on yksi osa tuosta kokonaisuudesta.
Bogoroditse Devo – Iloitse neitsyt
Arvo Pärt
Arvo Pärtin versio enkelin tervehdyksestä Marialle on riemullinen sävellys, jossa kuuluvat ortodoksisen kirkon musiikin kaiut. Sen tilasi säveltäjältä Cambridgen King’s Collegen kuoro 1990.
Iloitse, Jumalan Äiti, Neitsyt, armoitettu Maria, Herra on Sinun kanssasi.
Siunattu olet Sinä naisten joukossa ja siunattu on Sinun kohtusi hedelmä, sillä Sinä olet synnyttänyt sielujemme Pelastajan.
Ne timeas Maria – Älä pelkää Maria
Tomás Luis de Victoria
Tómas Luis de Victoria oli Renessanssin ajan tunnetuin espanjalainen säveltäjä ja kontrapunktin suvereeni taitaja. Ne timeas Maria -motetti on julkaistu ensimmäisen kerran 1572.
Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa.
Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja kutsut häntä korkeimmaksi Pojaksi.
Maria, Herran piikanen
Itävaltalainen sävelmä, suom. Anna-Maija Raittila
Saksalaisella kielialueella tunnettu ja suosittu adventinajan laulu Maria durch ein Dornwald ging soi Joulun tarina -konserteissa suomeksi Maria, Herran piikanen -sanoilla ja kolmiäänisenä diskanttikuorosovituksena. Laulun alkuperä ei ole tarkkaan tiedossa, mutta varhaisimmat nuottiversiot löytyvät 1800-luvun puolivälin julkaisuista.
Puer natus in Betlehem
P. Mustapää
Suomalaisen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko Martti Haavio käytti kirjailijanimenään P. Mustapäätä. Kuulemme katkelman hänen runostaan Puer natus in Betlehem, joka viittaa keskiaikaiseen joululauluun ja jouluvirteen ja tuo elävästi esiin jouluaamun tunnelmat kirkossa.
Pyhä yö
Mikko Sidoroff, Yrjö Jylhä
”Miten tämän voi laulaa kyynelehtimättä?” kysyivät Vox Polariksen laulajat, kun aloitimme tämän kappaleen harjoittelun.
Yrjö Jylhän runo on kirjoitettu rintamalla jouluna 1939 ja on pelottavan ajankohtainen tänäänkin. Monessa tasossa kulkeva runo kertoo toisenlaisen jouluevankeliumin, jossa tavallinen kirvesmies jätti raskaana olevan vaimonsa kotiin ja lähti sinne jonnekin. Jouluyönä viesti vastasyntyneestä kuitenkin saavuttaa parrakkaat, lumessa valvovat ja pedoilta lasta suojelevat paimenet. Joulun tähti luo toivoa ja johdattaa kotiin myös Suomen korpien yllä.
Maa on niin kaunis
Saksalainen sävelmä, sov. Merja Rajala
Tätä sävelmää pidetään keskiaikaisena pyhiinvaeltajien lauluna. Melodian varhaisin nuotinnos on julkaistu Saksassa 1842 ja sitä pidetään kansansävelmänä Saksan Sleesiasta, joka on nykyisin eteläistä Puolaa.
Jouluilta
Aleksis Kivi
Jouluilta-runo on julkaistu Aleksis Kiven ainoassa runokokoelmassa Kanervalassa 1866. Samasta kokoelmasta on peräisin hänen toinen tunnettu runonsa Metsämiehen laulu.
Mä kanssa paimenten
Ilkka Kuusisto, K. V. Tamminen
Mä kanssa paimenten -teksti on sävelletty aiemminkin. Armas Maasalo teki siitä ensin yksinlaulun, jonka säestyksenä soi hitaasti Enkeli taivaan -virsi. Ilkka Kuusisto teki siitä kuoroversion, jonka Radion kamarikuoro kantaäänitti 1995.
The Shepherd’s Carol – Paimenen joululaulu
Bob Chillcott, Clive Sansom
Englantilaisen, the King’s Singers -lauluyhtyeessäkin laulaneen kuorosäveltäjän Bob Chillcottin kaunis joululaulu kertoo, kuinka tähti ja taivaiset äänet johtaa paimenet vastasyntyneen luo. Kuoronjohtaja ja säveltäjä John Rutter on sanonut tästä kappaleesta seuraavaa: ”The Shepherd’s Carol on ehkä kaunein uusi joululaulu, mitä on tehty. Se saa kyyneleet valumaan aina vuolaasti.”
Me seisoimme kukkuloilla, arvoisa rouva, päivän työt tehtynä, talven voittamia, kuuraisia niittyjä katsoen.
Ilta oli levollinen, arvoisa rouva, ilma niin tyyni. Musiikkia ihanampi hiljaisuus täytti rinteet moninkertaisesti.
Yössä loisti tähti, arvoisa rouva, Venusta suurempi ja kirkas, niin kirkas.
Taivaasta tuli ääni, arvoisa rouva, aivan meitä varten, kertoen Jumalan syntymisestä ihmisten maailmaan.
Joten olemme tulleet, arvoisa rouva, päivän työt tehtynä. Annamme pojallesi rakkautemme, toiveemme, meidät itsemme.
O Magnum Mysterium
Morten Lauridsen
Oi suuri ihme ja ihana sakramentti.
Eläimet näkevät vastasyntyneen Herran seimessä lepäämässä.
Siunattu neitsyt, joka on kantanut Herraamme Kristusta. Halleluja!
Neitsy Maarian virsi
Kanteletar
Tämä Kantelettaren runo kertoo lapsen syntymästä jouluyönä. Runo on tuttu myös Rajaton-lauluyhtyeen Ketun joululaulusta.
In dulci jubilo – Nyt ilovirttä veisaten
Latinalais-saksalainen 1300-luvulta, sov. Michael Praetorius
In dulci jubilo -kappale on noin 700 vuotta vanha joululaulu ja alun perin latinan- ja saksankielinen makaronilaulu eli kappale, jossa kirkkolatina ja kansankieli vuorottelevat sujuvasti. Sellaisena se kuullaan tässäkin konsertissa, mutta suomen ja latinan sekoituksena.
Vom Himmel Hoch – Enkeli taivaan lausui näin
Martti Luther, sov. Johann Sebastian Bach (1. säk.), Helmut Barbe, (2. ja 3. säk.), Hans Leo Hassler (10.säk.)
Tuttu ja yksi rakastetuimmista jouluvirsistä Enkeli taivaan kuullaan tässä Joulun tarina -konsertissa kolmen säveltäjän sovittamana Barokin aikakauden tyyliin. Martti Luther teki oletettavasti virren jouluksi 1534 ja lasten seimikuvaelmaa varten.
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi:
hän on sun Herras, Kristukses,
Jumalan Poika, Jeesukses.
Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
On kohta jouluaatto
Elsa Kojo
Kirjailija Elsa Kojo on tuottanut uransa aikana kirjoja ja nuottikokoelmia varsinkin koulujen käyttöön. Tämä runokin voisi hyvin olla koulujen joulujuhlia varten tehty.
Tietäjät
Taneli Kuusisto, Ilmari Pimiä
Sibelius-Akatemian rehtorina toimineen ja Pro Finlandia -palkitun urkurin ja kuoronjohtajan yksinkertaisen kaunis ja koraalimainen sävellys muistuttaa itämään tietäjien vierailusta Jeesus-lapesen luona.
Jul, jul, strålande jul – Joulu, loisteesi luo
Gustaf Nordqvist, Edward, Evers, suom. Samppa Asunta
Tämä kaunis, vuonna 1921 sävelletty kuorolaulu on yksi rakastetuimmista joululauluista Ruotsissa. Laulun tunnelma on tuttu ympäri Pohjolaa: luminen hiljaisuus, tähtien valot, joulua vuorollaan viettävät sukupolvet.
Joulu, loisteesi luo valkoisten metsäin ylle. Kirkkaus taivainen säihkyä saa järvien, kylien, vuorien taa. Virsi myös soi ikiaikainen kaipuusta rauhan ja valkeuden. Joulu, loisteesi luo valkoisten metsäin ylle.
Joulu, luoksemme näin valkoisin siivin saavu. Taistelun melskeen jo tauota suo, tuskaan ja murheeseen lohdutus tuo. Miespolvet mennehet rauhaan vie, uusille viitoita siunattu tie. Joulu, luoksemme näin valkoisin siivin saavu.
(Suom. Samppa P. Asunta)
Matkalla joulukirkkoon
Hilja Haahti
Hilja Haahti toimi perheen äidin velvollisuuksien lisäksi opettajana, kirjailijana ja suomentajana. Tässä joulurunossa päästään jouluaamun rekiretkelle.
Joulukirkkoon
R. Raala, Immi Hellén, sov. Merja Rajala
Merzi Rajalan riehakas sovitus jo päiväkodeista asti tutusta joululaulusta sopii loistavasti laulun sanoille. Kukapa ei tällaiseen kyytiin haluaisi lähteä mukaan!
Carol of the Bells – Kellojen joululaulu
Mykola Leontovits, Peter J. Wilhousky
Ukrainalaista alkuperää oleva sävellys tunnetaan laajalti englanninkielisessä maailmassa varsinkin kuorojen esittämänä. Alkuperäinen teksti ei kuitenkaan viittaa jouluun, vaan on paremminkin talvinen uuden vuoden ja runsaiden aikojen toivotus.
Kuule kuinka suloiset hopeakellot sanovat: ”Heitä pois huolesi.” Joulu on täällä tuoden iloista mieltä vanhoille ja nuorille, nöyrille ja rohkeille.
Ding dong soi riemuinen sävelmä levittäen iloista juhlamieltä. Ääni soi kaikkialla tilan täyttäen. Kuule, kuinka kellojen kumina kasvaa ja kaikuu yli mäkien ja laaksojen tarinaansa kertoen.
Kellot soivat iloisesti ihmisten laulaessa hyvän joulun toivotusta. Loputon ilon ääni kiirii kaikkiin koteihin saakka.
Joululaulu
Jussi Chydenius, Zacharias Topelius
Tämä kappale on konserttimme ylimääräinen numero ja se kuullaan, mikäli yleisö niin haluaa. Rajaton-lauluyhtyeen tunnetuksi tekemä kappale tekstistä, jonka Jean Sibeliuskin aikanaan sävelsi yksinlauluksi, tuo joulun tunnelman mukanaan.